Huoltajuuskiista

Huoltajuuskiista Lapsikaappaus

Hyvä Asianajaja Huoltajuuskiista

Norjassa hyväksyttiin keväällä 2017 lapsilain muutos, jonka valmistelussa harkittiin vuoroasumisjärjestelyn ottamista lain lähtökohdaksi. Lausuntokierroksen jälkeen tästä vaihtoehdosta luovuttiin, sillä vuoroasumisen ei haluttu olevan automaattinen ratkaisu myös riitaisissa tapauksissa. Lain 36 §:n 1 momentin sanamuotoa muutettiin kuitenkin siten, että vuoroasumisjärjestely mainitaan lainkohdassa ensin. Kyse on pikemminkin asenteita luovasta kuin sisällöllisestä muutoksesta — esitöissä korostetaan, että lapsen etu ratkaisee asumismuodon.

Saksan perheasioita koskevan prosessilain (Gesetz über das Verfahren in Familiensachen und in den Angelegenheiten der freiwilligen Gerichtsbarkeit, FamFG) 159 §:n mukaan tuomioistuimen on kuultava henkilökohtaisesti lasta, kun hän on täyttänyt 14 vuotta. Alle 14-vuotiasta kuullaan vain, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Kuitenkin Saksan liittotasavallan perustuslakituomioistuimen kannanoton mukaan tuomioistuimen on kuultava lapsia kolmen vuoden iästä alkaen, jos se on lapsen edun mukaista (BVerfG 23.3.2007—1 BvR 156/07). Tämä koskee myös tilanteita, joissa tuomioistuin vahvistaa vanhempien välisen sopimuksen.

Huoltajuuskiista Todistaja

Suomi on ratifioinut lasten oikeuksien käyttöä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen (SopS 13/2011). Yleissopimuksen tavoitteena on vahvistaa lasten oikeuksia siltä osin kuin ne mahdollistavat lapsen osallistumisen itseään koskeviin oikeudellisiin menettelyihin tuomioistuimissa tai vastaavanlaista valtaa käyttävissä hallinnollisissa viranomaisissa. Sopimusvaltioiden tulee nimetä vähintään kolme oikeusviranomaisessa käsiteltävää perheoikeudellisten asioiden ryhmää, joihin yleissopimusta sovelletaan. Suomi on nimennyt mainituiksi ryhmiksi isyyden vahvistamista, lapseksiottamista ja huostaanoton tuomioistuinkäsittelyä koskevat oikeudelliset menettelyt.

Lasten Huoltajuuskiista Kesto

Eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 29/2018 vp) ehdotetaan voimassaolevan hallintolainkäyttölain (586/1996) kumoamista. Nykyistä hallintolainkäyttölain 19 a §:ää vastaava säännös sisältyisi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa säädettäväksi ehdotetun lain 28 §:ään. Jos eduskunta hyväksyy ehdotuksen, sillä on vaikutusta tässä esityksessä ehdotettuun hallintolainkäyttölain muutokseen.

Huoltajuuskiista Päätökset

Vanhempainvastuulain (Forældreansvarsloven) 34 §:ssä säädetään lapsen mielipiteen huomioimisesta huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Erityistä ikärajaa ei ole. Lapsen mielipiteen selvittäminen voi tapahtua esimerkiksi keskustelun kautta tai lapsiasiantuntijan selvitysten muodossa. Näin ei kuitenkaan menetellä siinä tapauksessa, että tästä aiheutuisi lapselle haittaa.

Huoltajuuskiista Käräjäoikeus Hinta

Oikeusministeriö asetti syyskuussa 2016 työryhmän valmistelemaan lapsenhuoltolain uudistamista. Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa laissa ja sen soveltamisessa todetut epäkohdat on välttämätöntä tai tarkoituksenmukaista korjata lakia muuttamalla, sekä valmistella tarvittavat lakiehdotukset. Työryhmän työn lähtökohtina olivat edellä mainittu muistio, muistiosta saatu lausuntopalaute sekä asiasta käydystä verkkokeskustelusta saatu palaute. Työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin oikeusneuvos Tuomo Antila korkeimmasta oikeudesta. Oikeusministeriön lisäksi työryhmässä olivat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, Helsingin käräjäoikeus ja Itä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri.

Huoltajuuskiista Vaasa

Nykyisin tapaamisoikeuden toteuttamisesta johtuvat kustannukset ovat lähtökohtaisesti tapaavan vanhemman vastuulla. Tilanne on koettu epäoikeudenmukaiseksi, etenkin jos kustannukset ovat aiheutuneet toisen vanhemman yksipuolisesta toiminnasta, kuten muutosta toiselle paikkakunnalle. Asiaa koskeva oikeuskäytäntö (KKO 2003:66) ehdotetaan kirjattavaksi lakiin. Ehdotettujen säännösten mukaan vuoroasumisesta tai tapaamisoikeudesta sovittaessa tai päätettäessä voitaisiin määritellä myös se, miten vastuu lapsen kuljetuksista tai matkakuluista jakautuu. Lähtökohtana olisi se, että vanhemmat vastaavat kuljetuksista ja matkakustannuksista yhdessä. Kuljetus- ja kuluvastuuta jaettaessa voitaisiin ottaa huomioon asianomaisten kyky vastata kuljetuksista samoin kuin myös muut olosuhteet eli esimerkiksi se, mistä syystä lisäkustannukset ovat aiheutuneet.